Digital world – Finland first

Pekka_Salokangas_Relacom.JPGTeksti: Pekka Salokangas, toimitusjohtaja / SVP,  Relacom Finland Oy, FiComin hallituksen jäsen

Käynnissä oleva kaikkea arvontuottoa koskeva murros hakee vertaistaan ihmiskunnan historiassa. Digitalisaatio ja sen lukemattomat alalajit, esimerkiksi Smart City, Smart Building, Cloud, Industrial Internet, IoT, M2M, Big Data ja niin edelleen ovat muokkaamassa maailmaa. Liikkeellä on paljon myös hypeä, mutta vain kokeilujen ja oppimisen kautta on mahdollista löytää asioita, jotka toimivat ja joista on hyötyä.

Yrityksissä tämä tarkoittaa sitä, että painotus siirtyy ns. parhaiden käytäntöjen implementoinnista nykyistä enemmän kokeiluun ja uuden oppimiseen niin yksilöiden, tehtävien ja toimenkuvien, tuotteiden ja palveluiden, prosessien ja ohjauksen kuin strategian määrittelyn ja jalkauttamisenkin osalta.

Ytimeltään on käynnissä murros, jonka suuret hyödyt käytännössä ovat se, että

  • vaihtoehdot, päätökset ja ohjaus perustuvat reaaliaikaiseen ja monipuoliseen tietoon kohdesysteemeistä,
  • palveluiden ja myös hyödykkeiden (esim. 3D-tulostus) tuotanto, ostaminen ja kulutus vapautuvat ajasta ja paikasta,
  • palveluiden ja hyödykkeiden tuotanto skaalautuu rajattomasti ilman merkittäviä kustannuksia,
  • palveluiden ja hyödykkeiden toisaalta vakiointi, toisaalta räätälöinti tulevat joustavasti mahdollisiksi,
  • syvällisinkin inhimillinen tieto- ja taito (esim. etä-sydänkirurgia) voidaan saada paikalle ja käyttöön ilman matkustamista ja
  • yhä marginaalisempia tarpeita ja kysyntää voidaan tyydyttää, kun markkina on koko maapallon väestö ja organisaatiot.

Suomelle tämä kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.  Perinteinen ”hevosta suurempi” ja valitettavan suurelta osin melko alhaisen jalostusasteen vientiteollisuus kärsii sijainnistamme.  Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen tapahtuu valon nopeudella. Suomalainen korkea osaaminen voi entistä paremmin suunnata ponnistukset alusta asti maailman markkinoille.  Digitaaliset ovet maailmalle ovat apposen auki.

Edelläkävijyys vaatii maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja

Digitalisaation ajama murros on käynnissä ja se tulee jatkumaan vuosikymmeniä.  Suuntana on, että virtuaalinen maailma ja siellä elettävä virtuaalinen elämä tulevat erottamattomaksi osaksi olemista ja elämistä.  Tällä erottamattomuudella tarkoitan todella, että tulevaisuudessa emme tunnista tai erota virtuaalista ns. todellisesta nykyiseen tapaan.

Tällainen kehitys tarkoittaa myös, että tietoliikenneyhteyksille ja käytettävissä olevalle datalle ja sen saatavuudelle on rajattomat tarpeet niin määrän, nopeuden, viipeen kuin varmuuden suhteen. Suomen väestölle turvataan yleispalveluvelvoitteilla digitaaliset vähimmäispalvelut silloinkin, kun ne markkinaehtoisesti eivät ole saatavilla.  Tärkeämpää kansallisen menestyksen kannalta on jatkuvasti pysyä maailman kärjessä tietoliikenneverkkojen tulevassa kehityksessä. Suomi on ja on ollut mobiilien yhteyksien kiistaton ykkönen maailmassa. Mobiilista ja kiinteästä verkosta puhutaan edelleen kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Kyseessä on paremminkin kaksi tapaa liittyä digitaaliseen maailmaan kuin keskenään kilpailevat teknologiat.

Suomen menestys digitalisaation edelläkävijänä on kiinni monista asioista.  Yksi tärkeimmistä on, että rakennamme ja käytämme edelleen etulinjassa maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja.  5G tulee muutaman vuoden kuluttua ja Suomi on varmasti kärkijoukoissa.  Sen taustalle ja rinnalle Suomen tulisi hyvin voimallisesti panostaa valokuituverkkojen nopeaan penetraatioon. Maailman paras verkko toimii alustana innostavien ja arvoa tuottavien globaalien digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiselle.

Digitalisaatiosta kilpailuetu Suomelle? Vaatii ajatusmallien muutoksen

Olli_Sirkka_2017_220Teksti: Olli Sirkka, toimitusjohtaja, Suomen Ericsson, FiComin hallituksen puheenjohtaja

Tänään sivistys asuu meidän jokaisen taskussa: kännykän ja hyvien mobiiliverkkojen ansiosta pääsemme tiedon lähteille aina kun haluamme.  Verkottuneen yhteiskunnan edut alkavat jo näkyä muuttuneessa arjessa. Hyödyt eivät kuitenkaan jää ainoastaan puhelimen käyttäjien iloksi, vaan moni kokonainen toimiala on keskellä suurta murrosta, kun ihmisten lisäksi myös laitteet ja koneet kytketään verkkoon. Näin globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat käytännössä lähes kaikkialle.

Monesti IoT:tä eli asioiden kytkemistä verkkoon perustellaan erityisesti kustannussäästöillä. Tämä on varmasti totta, mutta vielä tärkeämpää on mielestäni miettiä, millaisia uusia liiketoimintamalleja verkottuminen synnyttää ja millainen tekeminen tulevaisuudessa katoaa.

Joka tapauksessa internetin mahdollistama transaktiokustannusten radikaali alentuminen tehostaa ja avaa kansainvälistää kilpailua, rikkoo perinteisiä toimialarajoja, koettelee nykyisiä normeja ja säädöksiä sekä murtaa perinteisiä monopoleja.

Liiketoiminnan uusjako

Esimerkiksi verkottunut auto ei tarkoita vain viihdettä tien päälle tai tietoa muuttuneista ajo-olosuhteista – kuten vaikkapa mustasta jäästä tai ruuhkasta moottoritiellä. Varsinainen muutos on se, että autojen ja liikenteen palveluiden ympärille on verkottumisen myötä syntymässä arvoketjultaan uudenlaisia ja laajempia liiketoimintamalleja. Näissä rahat jaetaankin eri tavalla kuin aikaisemmin esimerkiksi ”pay as you drive” -tyyppisillä uusilla maksuperusteilla palvelu- tai tuotekohtaisesti.

Jotta me Suomessa pärjäämme tässä globaalissa kilpailussa, on normien ja säädösten päivittäminen ensimmäisten joukossa sallivampaan suuntaan oikea liike. Yrittämättä ei uutta synny.

Kvartaalitaloudessa tulevaisuushorisontti usein kaventuu, mutta digitalisaatiossa meidän pitää ajatella pidemmälle – ei enää riitä, että optimoimme seuraavien kuukausien toimintaa vaan jokaisella yrityksellä ja yhteiskunnallisella toimijalla pitää olla näkemys siitä, miten oma toimintaympäristö muuttuu digitalisaation myötä.

Tulevaisuudessa pärjäävät ne organisaatiot ja yhteiskunnat, jotka pystyvät aidosti muuttamaan toimintamallejansa ja tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen, asiakas aina etusijalla.

Mahdollisuuksien Suomi ja 5G

5G on ensimmäinen mobiiliviestinnän sukupolvi, jossa jo suunnittelun lähtökohdaksi asetettiin ei ainoastaan ihmisten välisen viestinnän tehostuminen vaan myös koneiden ja laitteiden välisen viestinnän vaatimukset digitalisoituvassa maailmassamme. Trendikkään alustatalouden termein 5G on siis se alusta, jonka päälle tulevaisuuden verkottunut yhteiskunta voi rakentua.

Meillä Suomessa on maailman parhaat mobiiliverkot. Se jos jokin on loistava lähtökohta rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa. Lisäksi meillä on tunnetusti osaamista ja tietotaitoa laajemminkin koko ICT-alalla. Nyt on tärkeää ottaa tämä osaaminen konkreettisesti käyttöön kaikilla toimialoilla sekä yhteiskuntamme kehittämisessä ja varmistaa kilpailukykymme kansainvälisesti. Kilpailu internetissä on joka tapauksessa globaalia.

Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa 100-vuotiaassa Suomessa – meillä on kädessämme valttikortteja luoda jotain ainutlaatuista ja uutta – ottaa uudelleen paikkamme digitaalisen maailman edelläkävijänä. Kunhan vain uskallamme rohkeasti luottaa näkemykseemme, jota meillä kyllä on, ja uudistaa toimintamalleja sekä yhteiskunnassa että yrityksissä. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla, että Suomi on paras maa asua myös tulevaisuuden verkottuneessa maailmassa.

Datavetoinen EU-talous on loistava mahdollisuus Suomelle

pekka_horo_2_220Teksti: Pekka Horo, toimitusjohtaja, Microsoft Oy

Datataloudesta ja alustataloudesta käytävä keskustelu Euroopassa kiihtyy.

Viime kuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ratkaisuista, joilla EU:n datavetoista taloutta voidaan edistää. Lisäksi tammikuussa komissio julkisti ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi sekä ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa yksityisyydensuojaa ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edellä mainittujen aloitteiden avulla myös suomalaiset yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelujen tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia merkittävästi nykyistä paremmin.

Viime kuussa julkistetut toimenpiteet täydentävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n tietosuoja-asetusta, joka määritteli EU:lle yhteisen ja yhdenmukaisen tietosuojalain sekä perustan vapaalle tiedonsiirrolle. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista suunnittelua. Arvostamme komission halua auttaa yrityksiä valmistautumisessa muutoksiin ennen toukokuun 2018 aikarajaa.

Tekoäly ja virtuaalitodellisuus synnyttävät uutta liiketoimintaa

Erityisesti organisaatioiden teknologian ja tiedon hallinta kehittyi viime vuonna harppauksin, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Gartner, Forrester ja IDC ennustavat, että yritykset tulevat hyödyntämään yhä enemmän uusia teknologioita kuten lisättyä, yhdistettyä ja virtuaalitodellisuutta. Tekoälystä on jo tullut osa arkipäivää. Monet yritykset Suomessa ovat ilmoittaneet investoinneista tekoälyn kehittämiseen, ja maailmanluokan sovelluksia on jo kehitetty muun muassa asiakaspalvelua, finanssipalveluja ja terveydenhuoltoa varten.

Huomisen kilpailukyky rakentuu luottamukselle

Komission ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi on avannut myös Suomessa keskustelun siitä, miten voimme suojella tietojen luottamuksellisuutta luopumatta kuluttajille tutuiksi käyneistä palveluista tai haittaamatta uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä. Nykyisin palveluntarjoajat tarjoavat monia arkea helpottavia palveluja puhtaan tiedonsiirron lisäksi. Sovellus voi antaa meille ilmoituksen sähköpostiviestin puuttuvasta liitetiedostosta, tunnistaa ja kääntää puheen tekstiksi tai vaikkapa auttaa meitä aikatauluttamaan päivämme. Kaikki nämä toiminnot edellyttävät syväoppimista ja voivat siten olla ehdotettujen luottamuksellisuusvaatimusten piirissä, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia kehittää vastaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Microsoftin liiketoiminta perustuu luottamukseen. Siihen, että asiakkaamme tietävät datavirtojensa olevan turvassa ja että meille tietosuoja on loukkaamaton perusoikeus. Tämän luottamuksen perustalle asiakkaamme ympäri Eurooppaa rakentavat älykkäitä pilvipalveluja, joiden avulla ne voivat digitalisoida ja kasvattaa omaa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. Parantamalla globaalin tiedonsiirron ja tietosuojan mekanismeja komissio samanaikaisesti turvaa kansalaisten perusoikeudet ja mahdollistaa innovaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä myös Suomessa.

Viime kuussa esitetyt aloitteet ovat myönteinen askel eteenpäin Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksessa, mutta todellisen digivetoisen talouden saavuttaminen edellyttää, että yrityksillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia palveluja ja pitää samalla huolta tietosuojasta. Vain löytämällä oikean tasapainon näiden välillä voimme luoda entistä innovatiivisemman, avoimemman ja globaalisti kilpailukykyisemmän Euroopan Unionin.

Säädösten sujuvoittaminen vielä lähtötelineissä

p-aaltonen_istuva_220Teksti: Petri Aaltonen, toimitusjohtaja/FiCom ry

Vuosi 2016 on ollut pääministeri Sipilän hallituksen laatiman – toimialan kannalta hyvän – hallitusohjelman sekä Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpideohjelman vilkas täytäntöönpanovuosi. FiComin toiminnassa tämä on näkynyt työpöydällä olevien asioiden runsautena: lainsäädäntöhankkeita koskevien lausuntojemme määrä kuluneena vuonna lienee suurempi kuin minään aiempana FiComin toimintavuonna.

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen ja regulaatio tulisikin valjastaa tukemaan tätä. Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on mahdotonta ennustaa. Sen vuoksi on mahdotonta myöskään nähdä ennalta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen yksityiskohtaista sääntelyä jo nyt.  Ajattelun tulisi olla päinvastainen: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Julkisen vallan tehtävä on olla liiketoimintakehityksen mahdollistaja, ja lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille, analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen sekä yleinen normien purkaminen.

Normeja puretaan siksi, että mahdollistetaan asiakasystävällisten palvelujen kehittäminen, saadaan kustannuksia alemmas, rohkaistaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja taataan suomalaisille yrityksille yhdenmukainen toimintaympäristö.

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan

Kuinka hyvin vuoden aikana esillä olleet lainsäädäntöesitykset ovat toteuttaneet edellä mainittuja periaatteita?

Alan toimintaedellytysten kehittämisen osalta on ilo nostaa esille liikenne- ja viestintäministeriössä kesäkuussa hyväksytty laajakaistan toimeenpano-ohjelma, joka oli linjauksineen alalle erittäin myönteinen kokonaisuus. Lähtökohtana ohjelmassa olivat huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan vauhdittaminen teknologianeutraalius huomioiden.

Suomen hyvän mobiilimenestyksen turvaava linja jatkui, kun 700 MHz:n taajuudet osoitettiin kokonaisuudessaan kaupallisille toimijoille ja päätettiin, että viranomaisten perustellut käyttötarpeet tullaan hoitamaan osana kaupallisten toimijoiden toimintaa. Marraskuun lopulla pidetty taajuushuutokauppa saatiin vietyä maaliin yhdessä päivässä.

Myös postilain uudistuksessa otettiin oikeita, normien purkamista edistäviä askelia, kun yleispalvelun tarjoajalle annettiin mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa. Joulukuussa lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos keventää postitoiminnan sääntelyä nykyisestä, mutta esityksessä on mukana kaksi aivan uudentyyppistä ehdotusta, joiden järkevyys riippuu täysin käytännön toteutuksesta: jakelun kilpailutusvelvollisuus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua sekä velvoitetta tarjota ja ylläpitää tietojärjestelmää digitaalisten sisältöjen jakelua varten.

Normien purkaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa ja hidasta: vain pieni vähemmistö kuluneen vuoden lainsäädäntöesityksistä sisälsi aitoa norminpurkua, ja erityisen hidasta se on ollut vuonna 2014 voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren osalta. Viestintäpalveluiden käyttäjien oikeuksia koskevan sääntelyn uudistaminen saatiin alkuun, mutta tietoyhteiskuntakaaren kokonaisvaltainen perkaaminen on syytä käynnistää ensi vuonna – niin paljon digitalisaatiokehitys on muuttanut maailmaa parissa vuodessa.

Hyvän sääntelyn kunniamaininta liikennekaarelle

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen. Tämä on paras kannuste uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua.

Tietä näyttää liikennekaari, joka on erinomainen esimerkki uudenlaiset digitaaliset palvelu- ja liiketoimintainnovaatiot mahdollistavasta regulaatiosta, ja ansaitsee hyvän sääntelyn kunniamaininnan vuonna 2016.

Identiteettivarkaalla kissanpäivät?

asko_kansala_220Teksti: Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö/Elisa Oyj

Henkilötunnuksen eli hetun käyttörajoituksista säädetään laissa. Henkilötietolain 13§ määrittelee varsin tarkoin ne toiminteet, joissa voidaan hyödyntää kansalaisen yksilöimiseksi hetua osana palvelutuotantoa. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi vakuuttamisen, luotonannon tai terveydenhuollon tehtäviä ja asiointia voidaan tuottaa turvallisesti ja tehokkaasti.  Se mahdollistaa samalla käyttäjille sujuvan asioinnin sähköisissä ympäristöissä.

Julkisuudessa on ollut useita artikkeleita (esim. Yle 28.8. ja HS 23.10., 31.10. tai 3.11.), joiden perusteella kansalainen on joutunut identiteettivarkauden tai tähän liittyvän urkinnan kohteeksi arkipäiväisen asiointiprosessin aikana.

Tämä on poikkeuksetta kiusallinen tilanne rikoksen uhrille sekä myös palvelua tuottavalle yritykselle tai organisaatiolle. Asian selvittäminen voi viedä pitkään ja siitä aiheutuu aina mielipahaa sekä kustannuksia. Identiteettivarkaus on nykyisellään rikos ja niistä johtuvia rikosilmoituksia onkin tehty jo tuhansia lain varsin lyhyestä voimassaolosta huolimatta.

Voimme siis kysyä, ovatko laajasti käytössä olevat asiointimenetelmät ja niihin kiinteästi liittyvät henkilötiedot riittävän hyvin suojattuja ja teemmekö toimijoina kaiken voitavamme varmistaaksemme suomalaisille turvallisen asioinnin?

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

Matkapuhelinoperaattoreiden FiCom-yhteistyönä tuottama mobiilivarmenne-palvelu on eri osapuolille erinomainen keino suojautua väärinkäytöksiltä. Palvelu on yksittäiselle käyttäjälle helppokäyttöinen ja kulkee näppärästi mukana omassa kännykässä. Palvelun toteutus perustuu erittäin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan.

Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo yli 1 000 asiointipalvelussa. Ilahduttavaa on, että palveluiden määrä kasvaa tasaisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mobiilivarmenne on kilpaileviin vaihtoehtoihin verrattuna asiointipalvelua tarjoavalle yritykselle ja organisaatiolle edullinen käyttää. Se on helppo liittää sähköisiin palveluihin joko verkossa tai mobiililaitteella käytettäväksi. Tunnistamisen voi myös vaivattomasti liittää kaikkiin tarjottaviin asiointikanaviin, esimerkiksi puhelunaikaiseen tunnistamiseen, chattiin tai videoneuvotteluun.

Toimiva tunnistamisen markkina on turvallisen asioinnin tärkeä mahdollistaja

Eduskunta on jo pidempään kantanut erityistä huolta kansalaisten mahdollisuuksista hoitaa yhdenvertaisesti sähköinen asiointi verkossa. Huolenaiheet ovat usein liittyneet kansalaisten mahdollisuuteen saada käyttöönsä sähköinen tunnistusväline tai tilanteeseen, jossa kansalainen haluaa rinnakkaisen välineen.

Eduskunta velvoitti Valtioneuvostoa viime kesäkuun lausumallaan kiinnittämään erityistä huomiota tunnistusvälineiden markkinan toimivuuteen erityisesti ensitunnistuksen saatavuuden osalta.  Tämä on kiistatta kokonaisuus, joka on estänyt markkinan tehokasta toimintaa ja hidastanut alueen kehitystä Suomessa. Ehdotettu lisäsääntely onkin vahvasti perusteltua, koska toimijoiden keskinäisellä sopimisella ei ole saatu aikaan riittäviä tuloksia. Lähtökohtaisesti päätös oman identiteetin käyttämisestä uudella tunnistusvälineellä tulee aina olla kansalaisen oma päätös eikä esimerkiksi asiakkaan pankin ratkaistavissa oleva asia.

Turvaamalla toimiva sähköinen ensitunnistus, takaamme markkinan toimivuuden. Se mahdollistaa palveluiden aiempaa nopeamman kehittymisen sekä valinnanvapauden yksittäiselle kansalaiselle. Sähköinen tunnistaminen on digitaalisen palvelutalouden keskeinen käyttövoima ja siihen tehtävät investoinnit tuottavat koko kansantaloudelle erinomaisen lopputuloksen palvelukehityksen nopeutuessa. Sen avulla meidän kaikkien identiteettimme ovat paremmin turvattuja, asiointi helpottuu eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Jääkö Suomi roaming-uudistuksen maksumieheksi?

jukka_leinonen_220Teksti: Jukka Leinonen, toimitusjohtaja, DNA Oy

Meillä Suomessa on asiat hyvin. Telealan kilpailu toimii, harvaan asutun maamme huippunopeisiin verkkoihin investoidaan Hangosta Utsjoelle, kuluttajat saavat nauttia maailman edullisimmista hinnoista ja rajattomista datapaketeista. Suomessa ei ole tarvinnut käyttää aikaa ilmaisen wi-fin etsintään, vaan dataa voi surutta pitää päällä koko ajan.

Suomi on tähän asti ollut datakäytön ulkoilmalaboratorio, jonka päälle on syntynyt aivan omanlainen ekosysteemi. Ei ihme, että Suomeen on saatu hyvää pöhinää ja uudenlaista yrittelijäisyyttä. Moni kotimainen startup haluaa mobiilipalveluillaan helpottaa ja ilostuttaa tavallisen ihmisen arkea.

Tummia pilviä on kuitenkin näkyvissä. EU:n esitys verkkovierailumaksuista luopumiseksi ensi kesään mennessä on erittäin kannatettava, esityksen toteutus vaan on Suomen kannalta kehno. Esitys on tehty yksioikoisesti Brysselistä käsin, huomioimatta lainkaan kansallisten markkinoiden erityispiirteitä.

Esityksessä edetään EU:n hitaimman mukaan eikä huomioida lainkaan edistyksellistä tietoyhteiskuntakehitystä tai EU-alueen valtavia eroja mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä Euroopan pohjoisimmalla reunalla verrattuna etelään.

Suomessa maailman parhaat verkot ja edulliset hinnat ruokkivat sovellusten käyttöä niin arjessa kuin työssä. Tutkimusyritys Tefficient kertoi aiemmin tänä vuonna, että DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa maailmassa vuonna 2015 (linkki). Kesällä DNA:n matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän (linkki). Datan kasvulle ei näy loppua.

Tätä kirjoitettaessa ollaan keskellä tulevan roaming-sääntelyn valmistelua, johon myös suomalaiset virkamiehet, poliitikot ja toimialan edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta Suomen erityisolosuhdetta ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin. Jo kesällä Pohjoismaat ja Baltia saivat 12 samanmielistä EU-maata tukemaan alhaisempia tukkumaksuja, näiden maiden joukossa mukana mm. UK, Romania, Puola ja Belgia. Niin suomalaiset virkamiehet kuin useat Brysselissä vaikuttavat suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lopputulos riippunee siitä, kuinka hyvin saamme kaikki yhdessä viestittyä erityistarpeemme Brysselin päätöksentekijöille tässä monitahoisessa asiassa.

Esitys vaatii vielä ainakin kolme muutosta: 1) säännellyt tukkuhinnat tulisi saada lähelle nollaa, 2) komission ns. kohtuullisen käytön esitykseen tulisi saada poikkeus ja rajattomien datapakettien roaming Suomesta matkustettaessa tulisi rajoittaa EU:n keskiarvokäyttöön ja 3) operaattori voisi saada viranomaiselta ennakollisesti luvan olla soveltamatta Rome Like at Home -sääntelyä, jos voisi osoittaa, että sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalliseen markkinaan.

Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

Jani Jolkkonen_220Teksti: Jani Jolkkonen, ICT- ja digitalisaatiojohtaja, Posti Group, FiComin hallituksen varapuheenjohtaja

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.