Datavetoinen EU-talous on loistava mahdollisuus Suomelle

pekka_horo_2_220Teksti: Pekka Horo, toimitusjohtaja, Microsoft Oy

Datataloudesta ja alustataloudesta käytävä keskustelu Euroopassa kiihtyy.

Viime kuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ratkaisuista, joilla EU:n datavetoista taloutta voidaan edistää. Lisäksi tammikuussa komissio julkisti ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi sekä ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa yksityisyydensuojaa ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edellä mainittujen aloitteiden avulla myös suomalaiset yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelujen tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia merkittävästi nykyistä paremmin.

Viime kuussa julkistetut toimenpiteet täydentävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n tietosuoja-asetusta, joka määritteli EU:lle yhteisen ja yhdenmukaisen tietosuojalain sekä perustan vapaalle tiedonsiirrolle. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista suunnittelua. Arvostamme komission halua auttaa yrityksiä valmistautumisessa muutoksiin ennen toukokuun 2018 aikarajaa.

Tekoäly ja virtuaalitodellisuus synnyttävät uutta liiketoimintaa

Erityisesti organisaatioiden teknologian ja tiedon hallinta kehittyi viime vuonna harppauksin, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Gartner, Forrester ja IDC ennustavat, että yritykset tulevat hyödyntämään yhä enemmän uusia teknologioita kuten lisättyä, yhdistettyä ja virtuaalitodellisuutta. Tekoälystä on jo tullut osa arkipäivää. Monet yritykset Suomessa ovat ilmoittaneet investoinneista tekoälyn kehittämiseen, ja maailmanluokan sovelluksia on jo kehitetty muun muassa asiakaspalvelua, finanssipalveluja ja terveydenhuoltoa varten.

Huomisen kilpailukyky rakentuu luottamukselle

Komission ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi on avannut myös Suomessa keskustelun siitä, miten voimme suojella tietojen luottamuksellisuutta luopumatta kuluttajille tutuiksi käyneistä palveluista tai haittaamatta uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä. Nykyisin palveluntarjoajat tarjoavat monia arkea helpottavia palveluja puhtaan tiedonsiirron lisäksi. Sovellus voi antaa meille ilmoituksen sähköpostiviestin puuttuvasta liitetiedostosta, tunnistaa ja kääntää puheen tekstiksi tai vaikkapa auttaa meitä aikatauluttamaan päivämme. Kaikki nämä toiminnot edellyttävät syväoppimista ja voivat siten olla ehdotettujen luottamuksellisuusvaatimusten piirissä, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia kehittää vastaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Microsoftin liiketoiminta perustuu luottamukseen. Siihen, että asiakkaamme tietävät datavirtojensa olevan turvassa ja että meille tietosuoja on loukkaamaton perusoikeus. Tämän luottamuksen perustalle asiakkaamme ympäri Eurooppaa rakentavat älykkäitä pilvipalveluja, joiden avulla ne voivat digitalisoida ja kasvattaa omaa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. Parantamalla globaalin tiedonsiirron ja tietosuojan mekanismeja komissio samanaikaisesti turvaa kansalaisten perusoikeudet ja mahdollistaa innovaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä myös Suomessa.

Viime kuussa esitetyt aloitteet ovat myönteinen askel eteenpäin Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksessa, mutta todellisen digivetoisen talouden saavuttaminen edellyttää, että yrityksillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia palveluja ja pitää samalla huolta tietosuojasta. Vain löytämällä oikean tasapainon näiden välillä voimme luoda entistä innovatiivisemman, avoimemman ja globaalisti kilpailukykyisemmän Euroopan Unionin.

Säädösten sujuvoittaminen vielä lähtötelineissä

p-aaltonen_istuva_220Teksti: Petri Aaltonen, toimitusjohtaja/FiCom ry

Vuosi 2016 on ollut pääministeri Sipilän hallituksen laatiman – toimialan kannalta hyvän – hallitusohjelman sekä Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpideohjelman vilkas täytäntöönpanovuosi. FiComin toiminnassa tämä on näkynyt työpöydällä olevien asioiden runsautena: lainsäädäntöhankkeita koskevien lausuntojemme määrä kuluneena vuonna lienee suurempi kuin minään aiempana FiComin toimintavuonna.

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen ja regulaatio tulisikin valjastaa tukemaan tätä. Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on mahdotonta ennustaa. Sen vuoksi on mahdotonta myöskään nähdä ennalta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen yksityiskohtaista sääntelyä jo nyt.  Ajattelun tulisi olla päinvastainen: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Julkisen vallan tehtävä on olla liiketoimintakehityksen mahdollistaja, ja lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille, analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen sekä yleinen normien purkaminen.

Normeja puretaan siksi, että mahdollistetaan asiakasystävällisten palvelujen kehittäminen, saadaan kustannuksia alemmas, rohkaistaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja taataan suomalaisille yrityksille yhdenmukainen toimintaympäristö.

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan

Kuinka hyvin vuoden aikana esillä olleet lainsäädäntöesitykset ovat toteuttaneet edellä mainittuja periaatteita?

Alan toimintaedellytysten kehittämisen osalta on ilo nostaa esille liikenne- ja viestintäministeriössä kesäkuussa hyväksytty laajakaistan toimeenpano-ohjelma, joka oli linjauksineen alalle erittäin myönteinen kokonaisuus. Lähtökohtana ohjelmassa olivat huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan vauhdittaminen teknologianeutraalius huomioiden.

Suomen hyvän mobiilimenestyksen turvaava linja jatkui, kun 700 MHz:n taajuudet osoitettiin kokonaisuudessaan kaupallisille toimijoille ja päätettiin, että viranomaisten perustellut käyttötarpeet tullaan hoitamaan osana kaupallisten toimijoiden toimintaa. Marraskuun lopulla pidetty taajuushuutokauppa saatiin vietyä maaliin yhdessä päivässä.

Myös postilain uudistuksessa otettiin oikeita, normien purkamista edistäviä askelia, kun yleispalvelun tarjoajalle annettiin mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa. Joulukuussa lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos keventää postitoiminnan sääntelyä nykyisestä, mutta esityksessä on mukana kaksi aivan uudentyyppistä ehdotusta, joiden järkevyys riippuu täysin käytännön toteutuksesta: jakelun kilpailutusvelvollisuus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua sekä velvoitetta tarjota ja ylläpitää tietojärjestelmää digitaalisten sisältöjen jakelua varten.

Normien purkaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa ja hidasta: vain pieni vähemmistö kuluneen vuoden lainsäädäntöesityksistä sisälsi aitoa norminpurkua, ja erityisen hidasta se on ollut vuonna 2014 voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren osalta. Viestintäpalveluiden käyttäjien oikeuksia koskevan sääntelyn uudistaminen saatiin alkuun, mutta tietoyhteiskuntakaaren kokonaisvaltainen perkaaminen on syytä käynnistää ensi vuonna – niin paljon digitalisaatiokehitys on muuttanut maailmaa parissa vuodessa.

Hyvän sääntelyn kunniamaininta liikennekaarelle

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen. Tämä on paras kannuste uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua.

Tietä näyttää liikennekaari, joka on erinomainen esimerkki uudenlaiset digitaaliset palvelu- ja liiketoimintainnovaatiot mahdollistavasta regulaatiosta, ja ansaitsee hyvän sääntelyn kunniamaininnan vuonna 2016.

Identiteettivarkaalla kissanpäivät?

asko_kansala_220Teksti: Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö/Elisa Oyj

Henkilötunnuksen eli hetun käyttörajoituksista säädetään laissa. Henkilötietolain 13§ määrittelee varsin tarkoin ne toiminteet, joissa voidaan hyödyntää kansalaisen yksilöimiseksi hetua osana palvelutuotantoa. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi vakuuttamisen, luotonannon tai terveydenhuollon tehtäviä ja asiointia voidaan tuottaa turvallisesti ja tehokkaasti.  Se mahdollistaa samalla käyttäjille sujuvan asioinnin sähköisissä ympäristöissä.

Julkisuudessa on ollut useita artikkeleita (esim. Yle 28.8. ja HS 23.10., 31.10. tai 3.11.), joiden perusteella kansalainen on joutunut identiteettivarkauden tai tähän liittyvän urkinnan kohteeksi arkipäiväisen asiointiprosessin aikana.

Tämä on poikkeuksetta kiusallinen tilanne rikoksen uhrille sekä myös palvelua tuottavalle yritykselle tai organisaatiolle. Asian selvittäminen voi viedä pitkään ja siitä aiheutuu aina mielipahaa sekä kustannuksia. Identiteettivarkaus on nykyisellään rikos ja niistä johtuvia rikosilmoituksia onkin tehty jo tuhansia lain varsin lyhyestä voimassaolosta huolimatta.

Voimme siis kysyä, ovatko laajasti käytössä olevat asiointimenetelmät ja niihin kiinteästi liittyvät henkilötiedot riittävän hyvin suojattuja ja teemmekö toimijoina kaiken voitavamme varmistaaksemme suomalaisille turvallisen asioinnin?

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

Matkapuhelinoperaattoreiden FiCom-yhteistyönä tuottama mobiilivarmenne-palvelu on eri osapuolille erinomainen keino suojautua väärinkäytöksiltä. Palvelu on yksittäiselle käyttäjälle helppokäyttöinen ja kulkee näppärästi mukana omassa kännykässä. Palvelun toteutus perustuu erittäin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan.

Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo yli 1 000 asiointipalvelussa. Ilahduttavaa on, että palveluiden määrä kasvaa tasaisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mobiilivarmenne on kilpaileviin vaihtoehtoihin verrattuna asiointipalvelua tarjoavalle yritykselle ja organisaatiolle edullinen käyttää. Se on helppo liittää sähköisiin palveluihin joko verkossa tai mobiililaitteella käytettäväksi. Tunnistamisen voi myös vaivattomasti liittää kaikkiin tarjottaviin asiointikanaviin, esimerkiksi puhelunaikaiseen tunnistamiseen, chattiin tai videoneuvotteluun.

Toimiva tunnistamisen markkina on turvallisen asioinnin tärkeä mahdollistaja

Eduskunta on jo pidempään kantanut erityistä huolta kansalaisten mahdollisuuksista hoitaa yhdenvertaisesti sähköinen asiointi verkossa. Huolenaiheet ovat usein liittyneet kansalaisten mahdollisuuteen saada käyttöönsä sähköinen tunnistusväline tai tilanteeseen, jossa kansalainen haluaa rinnakkaisen välineen.

Eduskunta velvoitti Valtioneuvostoa viime kesäkuun lausumallaan kiinnittämään erityistä huomiota tunnistusvälineiden markkinan toimivuuteen erityisesti ensitunnistuksen saatavuuden osalta.  Tämä on kiistatta kokonaisuus, joka on estänyt markkinan tehokasta toimintaa ja hidastanut alueen kehitystä Suomessa. Ehdotettu lisäsääntely onkin vahvasti perusteltua, koska toimijoiden keskinäisellä sopimisella ei ole saatu aikaan riittäviä tuloksia. Lähtökohtaisesti päätös oman identiteetin käyttämisestä uudella tunnistusvälineellä tulee aina olla kansalaisen oma päätös eikä esimerkiksi asiakkaan pankin ratkaistavissa oleva asia.

Turvaamalla toimiva sähköinen ensitunnistus, takaamme markkinan toimivuuden. Se mahdollistaa palveluiden aiempaa nopeamman kehittymisen sekä valinnanvapauden yksittäiselle kansalaiselle. Sähköinen tunnistaminen on digitaalisen palvelutalouden keskeinen käyttövoima ja siihen tehtävät investoinnit tuottavat koko kansantaloudelle erinomaisen lopputuloksen palvelukehityksen nopeutuessa. Sen avulla meidän kaikkien identiteettimme ovat paremmin turvattuja, asiointi helpottuu eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Jääkö Suomi roaming-uudistuksen maksumieheksi?

jukka_leinonen_220Teksti: Jukka Leinonen, toimitusjohtaja, DNA Oy

Meillä Suomessa on asiat hyvin. Telealan kilpailu toimii, harvaan asutun maamme huippunopeisiin verkkoihin investoidaan Hangosta Utsjoelle, kuluttajat saavat nauttia maailman edullisimmista hinnoista ja rajattomista datapaketeista. Suomessa ei ole tarvinnut käyttää aikaa ilmaisen wi-fin etsintään, vaan dataa voi surutta pitää päällä koko ajan.

Suomi on tähän asti ollut datakäytön ulkoilmalaboratorio, jonka päälle on syntynyt aivan omanlainen ekosysteemi. Ei ihme, että Suomeen on saatu hyvää pöhinää ja uudenlaista yrittelijäisyyttä. Moni kotimainen startup haluaa mobiilipalveluillaan helpottaa ja ilostuttaa tavallisen ihmisen arkea.

Tummia pilviä on kuitenkin näkyvissä. EU:n esitys verkkovierailumaksuista luopumiseksi ensi kesään mennessä on erittäin kannatettava, esityksen toteutus vaan on Suomen kannalta kehno. Esitys on tehty yksioikoisesti Brysselistä käsin, huomioimatta lainkaan kansallisten markkinoiden erityispiirteitä.

Esityksessä edetään EU:n hitaimman mukaan eikä huomioida lainkaan edistyksellistä tietoyhteiskuntakehitystä tai EU-alueen valtavia eroja mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä Euroopan pohjoisimmalla reunalla verrattuna etelään.

Suomessa maailman parhaat verkot ja edulliset hinnat ruokkivat sovellusten käyttöä niin arjessa kuin työssä. Tutkimusyritys Tefficient kertoi aiemmin tänä vuonna, että DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa maailmassa vuonna 2015 (linkki). Kesällä DNA:n matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän (linkki). Datan kasvulle ei näy loppua.

Tätä kirjoitettaessa ollaan keskellä tulevan roaming-sääntelyn valmistelua, johon myös suomalaiset virkamiehet, poliitikot ja toimialan edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta Suomen erityisolosuhdetta ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin. Jo kesällä Pohjoismaat ja Baltia saivat 12 samanmielistä EU-maata tukemaan alhaisempia tukkumaksuja, näiden maiden joukossa mukana mm. UK, Romania, Puola ja Belgia. Niin suomalaiset virkamiehet kuin useat Brysselissä vaikuttavat suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lopputulos riippunee siitä, kuinka hyvin saamme kaikki yhdessä viestittyä erityistarpeemme Brysselin päätöksentekijöille tässä monitahoisessa asiassa.

Esitys vaatii vielä ainakin kolme muutosta: 1) säännellyt tukkuhinnat tulisi saada lähelle nollaa, 2) komission ns. kohtuullisen käytön esitykseen tulisi saada poikkeus ja rajattomien datapakettien roaming Suomesta matkustettaessa tulisi rajoittaa EU:n keskiarvokäyttöön ja 3) operaattori voisi saada viranomaiselta ennakollisesti luvan olla soveltamatta Rome Like at Home -sääntelyä, jos voisi osoittaa, että sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalliseen markkinaan.

Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

Jani Jolkkonen_220Teksti: Jani Jolkkonen, ICT- ja digitalisaatiojohtaja, Posti Group, FiComin hallituksen varapuheenjohtaja

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.

Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat digikehityksen perusta

P.Aaltonen_istuva_220Teksti: Petri Aaltonen, toimitusjohtaja, FiCom ry

Digitalisaatio merkitsee kilpailun kiristymistä, mutta myös mahdollisuuksia: toimialarajat hälvenevät, maiden rajat ylittävät palvelut lisääntyvät ja uusia innovaatioita syntyy niin liiketoimintamalleihin kuin asiakaskokemuksiin. Perinteiset ansaintamallit ovat usealla toimialalla muutoksen pyörteessä, ja uudet, markkinaan toisenlaisilla pelisäännöillä tulleet kansainväliset toimijat ovat haastaneet paikalliset yritykset.

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien tarpeiden kasvu jatkuu entisestään, mikä asettaa jatkossa yhä kovempia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille.

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella ja viisaalla viestintäpolitiikalla. Toimiala on investoinut jo pitkään merkittäviä summia tietoliikenneverkkoihin, niin kiinteään kuin mobiiliin. Esimerkiksi viime vuonna teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkoihin reilut 500 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman mobiiliykkönen niin saatavuudessa, datamääriä mitattaessa kuin hintatasossakin.

Ministeriön toimeenpano-ohjelma rohkaisi investointisitoumukseen

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 1.6.2016 toimeenpano-ohjelmansa huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi vuoteen 2025. Ohjelmalla halutaan edistää kiinteitä ja langattomia yhteyksiä rinnakkain ja tasapainoisesti. Tämä on hyvä linjaus, sillä langattoman ja kiinteän laajakaistan vastakkainasettelu on turhaa. Ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan ja siirryttäessä 5G-maailmaan ero kaventuu entisestään.

Ministeriön ohjelmalla halutaan lisäksi helpottaa kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä vauhdittaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan kasvua kilpailua häiritsemättä. Ohjelmassa on myös rohkaisevia kirjauksia lupaprosessien keventämiseksi.

Me FiComissa uskomme, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa edistää asiaa on pitää kiinni markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesta rakentamisesta ja teknologianeutraliteetista. Näin parhaiten varmistetaan yritysten investointikyky ja -halukkuus myös tulevaisuudessa.

Toimeenpano-ohjelmaa laadittaessa vuoropuhelu ministeriön ja toimialan välillä oli hyvää ja eteenpäin katsovaa. Sen rohkaisemina FiComin jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera tekivät poikkeuksellisen sitoumuksen ja ilmoittivat olevansa valmiita rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 -10 vuoden aikana. Luvatut investoinnit edellyttävät, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Aika ajoin esiintyy väitteitä, ettei kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakenneta Suomessa riittävästi. Isossa kuvassa katsottuna laajakaistayhteyksissä on tällä hetkellä pikemminkin kysyntä- kuin tarjontaongelma. Toisaalta on selvää, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, mm. älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet, kasvattavat jatkossa kiinteän laajakaista kysyntää.

Julkinen valta voi omalta osaltaan edistää kiinteän laajakaistan kysyntää viemällä palveluja verkkoon yhä enemmän esimerkiksi SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Laajakaistarakentaminen saatava sujuvammaksi

Ministeriön toimenpano-ohjelmaan sisältyvä lupamenettelyjen sujuvoittaminen on toimialalle erittäin tärkeä kysymys.  Nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, monimutkaiset ja yksityiskohtaiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, lupamaksujen korotukset ja nihkeä suhtautuminen uusiin rakennusmenetelmiin ovat osaltaan hidastaneet rakentamista. Ilmoituksenvaraiseen menettelyyn siirtyminen helpottaisi verkkojen suunnittelua ja antaisi yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Viranomaisten tulisi helpottaa rakennushankkeita myös niin, että samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, kysytään vain kerran. Tässä suhteessa onkin jo tapahtunut edistystä, sillä tuoreessa maantielain uudistuksessa hyväksyttiin periaate, jossa osa viestintäverkkojen rakentamisesta tuli ilmoituksenvaraisuuden piirin.

Uudella taajuusalueella lisää vauhtia mobiilidatalle

Dataliikenteen määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut, ja selvitykset osoittavat, että kasvu jatkuu edelleen. Jo kesän aikana tehdään päätöksiä siitä, kenelle tänä vuonna huutokaupattaviksi tulevat 700 MHz:n taajuudet osoitetaan haettaviksi. Toimialalla on vahva yhteinen näkemys siitä, että taajuudet tulee osoittaa haettavaksi kaupallisille toimijoille. Näin varmistetaan Suomen mobiilitoiminnan menestys tulevaisuudessakin, taataan taajuuksien tehokas käyttö sekä turvataan palvelut asiakkaille.

Myös viranomaistarpeet voidaan hoitaa kaupallisten toimijoiden verkoissa teknologisesti edistyneimmillä ja kustannustehokkaimmilla tavoilla.

FiCom Forum pureutui digitaalisaation ilmiöihin

Ensimmäinen ICT- ja televisiotoimialan yhteinen FiCom Forum -seminaari pidettiin 31.5.2016.  Seminaarissa pureuduttiin laajasti digitalisaation ilmiöihin ja puheenvuoroissa nähtiin kautta linjan, että digitalisaatio paitsi muuttaa maailmaa ja liiketoimintaa, myös avaa toimialallamme merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäinen FiCom Forum oli menestys: paikalla oli lähes 200 osallistujaa seuraamassa loistavia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja ajatuksia herättäviä paneelikeskusteluita. Saamamme positiivinen palaute rohkaisee meitä käynnistämään seuraavan seminaarin suunnittelutyön: FiCom Forum 2017 pidetään jälleen toukokuussa Marina Congress Centerissä.

Kuituinvestointi on uutta kasvua luova investointi

jarmo_matilainenTeksti: Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry

Kuituinvestointia tarkastellaan usein kustannuksena, mutta sitä pitäisi tarkastella ensisijaisesti elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.

Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi tulevaisuuteen. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Tulevaisuuden 5G-palvelu tulee vaatimaan tukiasemille kuituyhteyksiä ja 5G tuleekin yhdistämään kiinteän ja liikkuvan laajakaistan tulevaisuuden verkoiksi.

Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin kuituinvestointeihin on helpompi löytää perinteisten operaattoreiden rahoituksen lisäksi myös yksityistä riskipääomaa, eikä tarvitsisi turvautua verovaroin tuettuihin hankkeisiin, muuten kuin ehkä kaikkein haastavammilla alueilla haja-asutusalueella tai saaristossa.

Uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen

Suomella on edessään valtava haaste, jota kutsutaan digiloikaksi, joka merkitsee hyvin pitkälle nykyisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden tuhoutumista ja täysin uusien liiketoimintamallien syntymistä. Julkisen sektorin tavoitteena on saavuttaa useamman miljardin euron vuosittaiset säästöt julkisen sektorin toimintakuluihin ja suurimpana mahdollistajana säästöjen syntymiselle on monessa yhteydessä mainittu juuri digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Kun ajatellaan maailmaa 2020-luvulla, niin on vaikea kuvitella mitään liiketoimintaa tai elämän aluetta, mihin digitalisaatio ei olisi vaikuttanut.

Kuituliittymä maksaa 1500 – 2500 euroa ja korkeintaankin 5000 euroa – eli paljon vähemmän kuin uudehko henkilöauto. Kuituliittymän kautta on mahdollista tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa, ostaa ja tarjota palveluita, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikkea mahdollista, mitä verkossa yleensä tehdään eli kuituliittymä on tulevaisuuden palvelujen yleisin siirtotie ja kunnon yhteys on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin kulkuvälineet tänä päivänä. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa älypuhelimia, tietokoneita ja jopa asunto tai auto on tulevaisuuden päätelaite.  Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta tulevaisuudessa voi ihan hyvin asua vaikka Saimaan rannalla tai sitten Helsingin ydinkeskustassa – verkkopalvelujen näkökulmasta asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan yhteys on riittävä.

Laadukkaat yhteydet kuntien ja koko yhteiskunnan elinvoiman kehittämisen ytimessä

Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.

Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota: vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.

Globaalisti ajateltuna Suomi on paratiisi, jossa on puhdasta ilmaa ja vettä, tilaa sekä laadukkaat yhteydet kaikkialle maailmaan – otetaan tästä kaikki hyöty irti nopeiden yhteyksien ja digitalisaation avulla.