Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

Jani Jolkkonen_220Teksti: Jani Jolkkonen, ICT- ja digitalisaatiojohtaja, Posti Group, FiComin hallituksen varapuheenjohtaja

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.

Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat digikehityksen perusta

P.Aaltonen_istuva_220Teksti: Petri Aaltonen, toimitusjohtaja, FiCom ry

Digitalisaatio merkitsee kilpailun kiristymistä, mutta myös mahdollisuuksia: toimialarajat hälvenevät, maiden rajat ylittävät palvelut lisääntyvät ja uusia innovaatioita syntyy niin liiketoimintamalleihin kuin asiakaskokemuksiin. Perinteiset ansaintamallit ovat usealla toimialalla muutoksen pyörteessä, ja uudet, markkinaan toisenlaisilla pelisäännöillä tulleet kansainväliset toimijat ovat haastaneet paikalliset yritykset.

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien tarpeiden kasvu jatkuu entisestään, mikä asettaa jatkossa yhä kovempia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille.

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella ja viisaalla viestintäpolitiikalla. Toimiala on investoinut jo pitkään merkittäviä summia tietoliikenneverkkoihin, niin kiinteään kuin mobiiliin. Esimerkiksi viime vuonna teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkoihin reilut 500 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman mobiiliykkönen niin saatavuudessa, datamääriä mitattaessa kuin hintatasossakin.

Ministeriön toimeenpano-ohjelma rohkaisi investointisitoumukseen

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 1.6.2016 toimeenpano-ohjelmansa huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi vuoteen 2025. Ohjelmalla halutaan edistää kiinteitä ja langattomia yhteyksiä rinnakkain ja tasapainoisesti. Tämä on hyvä linjaus, sillä langattoman ja kiinteän laajakaistan vastakkainasettelu on turhaa. Ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan ja siirryttäessä 5G-maailmaan ero kaventuu entisestään.

Ministeriön ohjelmalla halutaan lisäksi helpottaa kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä vauhdittaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan kasvua kilpailua häiritsemättä. Ohjelmassa on myös rohkaisevia kirjauksia lupaprosessien keventämiseksi.

Me FiComissa uskomme, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa edistää asiaa on pitää kiinni markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesta rakentamisesta ja teknologianeutraliteetista. Näin parhaiten varmistetaan yritysten investointikyky ja -halukkuus myös tulevaisuudessa.

Toimeenpano-ohjelmaa laadittaessa vuoropuhelu ministeriön ja toimialan välillä oli hyvää ja eteenpäin katsovaa. Sen rohkaisemina FiComin jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera tekivät poikkeuksellisen sitoumuksen ja ilmoittivat olevansa valmiita rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 -10 vuoden aikana. Luvatut investoinnit edellyttävät, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Aika ajoin esiintyy väitteitä, ettei kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakenneta Suomessa riittävästi. Isossa kuvassa katsottuna laajakaistayhteyksissä on tällä hetkellä pikemminkin kysyntä- kuin tarjontaongelma. Toisaalta on selvää, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, mm. älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet, kasvattavat jatkossa kiinteän laajakaista kysyntää.

Julkinen valta voi omalta osaltaan edistää kiinteän laajakaistan kysyntää viemällä palveluja verkkoon yhä enemmän esimerkiksi SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Laajakaistarakentaminen saatava sujuvammaksi

Ministeriön toimenpano-ohjelmaan sisältyvä lupamenettelyjen sujuvoittaminen on toimialalle erittäin tärkeä kysymys.  Nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, monimutkaiset ja yksityiskohtaiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, lupamaksujen korotukset ja nihkeä suhtautuminen uusiin rakennusmenetelmiin ovat osaltaan hidastaneet rakentamista. Ilmoituksenvaraiseen menettelyyn siirtyminen helpottaisi verkkojen suunnittelua ja antaisi yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Viranomaisten tulisi helpottaa rakennushankkeita myös niin, että samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, kysytään vain kerran. Tässä suhteessa onkin jo tapahtunut edistystä, sillä tuoreessa maantielain uudistuksessa hyväksyttiin periaate, jossa osa viestintäverkkojen rakentamisesta tuli ilmoituksenvaraisuuden piirin.

Uudella taajuusalueella lisää vauhtia mobiilidatalle

Dataliikenteen määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut, ja selvitykset osoittavat, että kasvu jatkuu edelleen. Jo kesän aikana tehdään päätöksiä siitä, kenelle tänä vuonna huutokaupattaviksi tulevat 700 MHz:n taajuudet osoitetaan haettaviksi. Toimialalla on vahva yhteinen näkemys siitä, että taajuudet tulee osoittaa haettavaksi kaupallisille toimijoille. Näin varmistetaan Suomen mobiilitoiminnan menestys tulevaisuudessakin, taataan taajuuksien tehokas käyttö sekä turvataan palvelut asiakkaille.

Myös viranomaistarpeet voidaan hoitaa kaupallisten toimijoiden verkoissa teknologisesti edistyneimmillä ja kustannustehokkaimmilla tavoilla.

FiCom Forum pureutui digitaalisaation ilmiöihin

Ensimmäinen ICT- ja televisiotoimialan yhteinen FiCom Forum -seminaari pidettiin 31.5.2016.  Seminaarissa pureuduttiin laajasti digitalisaation ilmiöihin ja puheenvuoroissa nähtiin kautta linjan, että digitalisaatio paitsi muuttaa maailmaa ja liiketoimintaa, myös avaa toimialallamme merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäinen FiCom Forum oli menestys: paikalla oli lähes 200 osallistujaa seuraamassa loistavia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja ajatuksia herättäviä paneelikeskusteluita. Saamamme positiivinen palaute rohkaisee meitä käynnistämään seuraavan seminaarin suunnittelutyön: FiCom Forum 2017 pidetään jälleen toukokuussa Marina Congress Centerissä.

Kuituinvestointi on uutta kasvua luova investointi

jarmo_matilainenTeksti: Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry

Kuituinvestointia tarkastellaan usein kustannuksena, mutta sitä pitäisi tarkastella ensisijaisesti elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.

Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi tulevaisuuteen. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Tulevaisuuden 5G-palvelu tulee vaatimaan tukiasemille kuituyhteyksiä ja 5G tuleekin yhdistämään kiinteän ja liikkuvan laajakaistan tulevaisuuden verkoiksi.

Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin kuituinvestointeihin on helpompi löytää perinteisten operaattoreiden rahoituksen lisäksi myös yksityistä riskipääomaa, eikä tarvitsisi turvautua verovaroin tuettuihin hankkeisiin, muuten kuin ehkä kaikkein haastavammilla alueilla haja-asutusalueella tai saaristossa.

Uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen

Suomella on edessään valtava haaste, jota kutsutaan digiloikaksi, joka merkitsee hyvin pitkälle nykyisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden tuhoutumista ja täysin uusien liiketoimintamallien syntymistä. Julkisen sektorin tavoitteena on saavuttaa useamman miljardin euron vuosittaiset säästöt julkisen sektorin toimintakuluihin ja suurimpana mahdollistajana säästöjen syntymiselle on monessa yhteydessä mainittu juuri digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Kun ajatellaan maailmaa 2020-luvulla, niin on vaikea kuvitella mitään liiketoimintaa tai elämän aluetta, mihin digitalisaatio ei olisi vaikuttanut.

Kuituliittymä maksaa 1500 – 2500 euroa ja korkeintaankin 5000 euroa – eli paljon vähemmän kuin uudehko henkilöauto. Kuituliittymän kautta on mahdollista tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa, ostaa ja tarjota palveluita, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikkea mahdollista, mitä verkossa yleensä tehdään eli kuituliittymä on tulevaisuuden palvelujen yleisin siirtotie ja kunnon yhteys on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin kulkuvälineet tänä päivänä. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa älypuhelimia, tietokoneita ja jopa asunto tai auto on tulevaisuuden päätelaite.  Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta tulevaisuudessa voi ihan hyvin asua vaikka Saimaan rannalla tai sitten Helsingin ydinkeskustassa – verkkopalvelujen näkökulmasta asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan yhteys on riittävä.

Laadukkaat yhteydet kuntien ja koko yhteiskunnan elinvoiman kehittämisen ytimessä

Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.

Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota: vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.

Globaalisti ajateltuna Suomi on paratiisi, jossa on puhdasta ilmaa ja vettä, tilaa sekä laadukkaat yhteydet kaikkialle maailmaan – otetaan tästä kaikki hyöty irti nopeiden yhteyksien ja digitalisaation avulla.

 

Kilpailu antennijakelussa kiristyy

Teksti: Juha-Pekka Weckström, toimitusjohtaja, DigitaJPW_Istuen

Valtioneuvosto myönsi marraskuussa antenni-tv:n verkkotoimiluvat vuosille 2017–2026. Toimiluvat päätettiin jakaa Digitalle, Telenorin omistamalle Norkringille ja DNA:lle. Kilpailu antenni-tv:n jakelumarkkinoilla siis lisääntyy. Digitalle antenniverkon kilpailukyky ja sen kehittäminen ovat strategian keskeisiä osia.

Monen tv-toimialaa pidempään seuranneen mielestä tuleva toimilupakausi tulee ratkaisemaan paljon antenniverkon tulevaisuudesta: kuihtuva ja väistyvä tekninen tv-jakelutekniikan jäänne vai jatkuvasti kehittyvä, kotimaisen av-viestinnän perustason tasapuolisesti kaikissa tilanteissa suomalaisille turvaava mediaverkko.

 

Kansainvälinen kilpailu syventää mediakentän murrosta

 

Suomalainen mediakenttä on joutunut parhaillaan kuluvalla antenniverkon toimilupakaudella ennennäkemättömän rakennemuutoksen kynsiin. Vastaava murros on aiemmin koettu mm. musiikkiteollisuuden ja kaupan aloilla, seuraavaksi vuorossa näyttää olleen painettu ja av-media.

 

Leimaavaa tälle viestintäteknologian kehittymisen mahdollistamalle murrokselle on ollut kilpailun muuttuminen globaaliksi. Siinä missä kilpailu on aiemmin käyty kotimaisten hallitsevien pelureiden kesken, ovat murroksen kouriin yksitellen joutuneet alat kohdanneet kansainvälisen kilpailun. Moninkertaisin resurssein globaaleita markkinoita valtaamaan ryhtyneet pelurit ovat haastaneet kotimaiset toimijat. Ja niin kuin usein aiemminkin, haastaja pelaa eri peliä kuin etabloitunut toimija – markkinoita pyritään voittamaan suurin panostuksin ja onnistuminen mitataan kasvulla kun taas vakiintunut toimija tekee kaikkensa säilyttääkseen asemansa ja kannattavuutensa kilpailun lisääntyessä.

 

Näin näyttää käyvän parhaillaan siis tv-toimialalla. Suomalaisten mediankulutus on muuttunut ja muuttuu edelleen. Kuluttajien huomio jakaantuu yhä useamman median kesken ja A/V-medioihin käytetty aika lisääntyy jatkuvasti. Vaikka mainoseuroilla mitattuna tv on menettänyt asemiaan verkkomainonnalle, on katseluun käytetyn ajan suhteen muutos ollut huomattavasti pienempi. Massajakeluun tarkoitettujen verkkojen kautta televisiota katseltiin vuonna 2015 keskimäärin 2 tuntia 59 minuuttia vuorokaudessa, mikä on vain 5 minuuttia vähemmän kuin urheilun (Sotshi ja Rio) supervuonna 2014. Vuosi 2015 vastaa tv:n katselumäärältään likimäärin vuotta 2011 (2 h 58 min).

 

Kuluttajakysynnän puolesta edellytykset suomalaisten tv-yhtiöiden menestykselle ovat siis edelleen olemassa. Lisäksi katselulla mitattuna suurimmat netti-tv-palvelut ovat kotimaisten tv-yhtiöiden operoimia. Mutta niin kauan kun mainostajien eurot yhä kasvavissa määrin virtaavat ulkomaisten verkkomedioiden kassaan, pysyy tilanne suomalaisten yhtiöiden kannalta vaikeana. Ja tämä puolestaan on pienen kielialueen väestölle jopa kulttuurillinen uhka.

 

Lisää vetovoimaa hybridipalveluilla

 

Antenni-tv:n kehittyminen kohti yhä korkeampaa teknistä laatua ja antenni-tv:n ja internetin yhdistävän hybridi-tv:n kautta myös henkilökohtaisia palveluita tarjoavaksi tv:n käyttöympäristöksi on suomalaisen mediatoimijan etu. Se on myös suomalaisten katsojien etu. Kytkemällä erilaisten hybridipalveluiden avulla perinteinen tv-markkina osaksi verkkoliiketoimintaa, on tv-yhtiöillä mahdollisuus ohjata yhä suurempi osa nyt ulkomaille virtaavasta verkkomainostulosta takaisin itselleen. Samalla suomalainen katsoja saa yhdeltä isolta ruudulta helposti käyttöönsä palvelut, joissa on meitä eniten kiinnostavat sisällöt. Olivatpa ne sitten ohjelmakarttaan perustuvia tai eivät.

 

Ulkomainen kilpailu uhkaa suomalaista kulttuuria

 

Kun perusantennijakeluun kohdistetaan yhä koveneva kilpailupaine, on vaarana antenniverkon kuihtuminen väistyväksi tv-jakelutekniikan jäänteeksi. Samalla tv-yhtiöt joutuvat pohtimaan yhä ankarammin perusjakelunsa järjestämistä tulevaisuudessa ja siinä samalla pahimmillaan myös omaa tulevaisuuttaan. Harvaan asutussa maassa tv:n massajakelun järjestäminen puhtaasti Internet-verkoilla ei ole realismia vielä tulevan toimilupakauden jälkeenkään. Antenniverkko on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa jakaa tv-sisällöt Suomen kokoisessa maassa ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää säilyttää myös jatkossa.

 

Kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen päästäisiin pitämällä huoli siitä, että kilpailu eri jakeluteiden välillä pysyy jatkossakin kovana. Tällöin kuluttajalla olisi tarjolla useita helppoja ja houkuttelevia sisältökokonaisuuksia eri vastaanottovaihtoehdoilla järjestettynä. Ulkomainen kilpailu haastaa nyt verkon kautta suomalaisen median. Tämä uhkaa suomalaista kulttuuria laajemminkin.

ICT-toimiala digitalisaation edistäjänä

velimatti_mattila_2016

Teksti: Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa
FiComin hallituksen puheenjohtaja

 
ICT-toimiala erottuu tänä päivänä edukseen muista toimialoista Suomen moninaisessa toimialakentässä. Emme jää jälkeen myöskään toimialan kansainvälisessä vertailussa. Asiakkaamme ovat päässeet nauttimaan laadukkaista palveluista sekä usein myös Euroopan halvimmista hinnoista, erityisesti mobiililaajakaistan osalta. Kilpailuasetelma on virittänyt meidät kaikki investoimaan osaamiseen ja muun muassa kattaviin verkkoihin. Asiakkaiden kokemat mobiilidatan keskimääräiset nopeudet verkossa hipovat maailmanennätyslukemia, älypuhelimet mobiiliappseineen ovat osa ihmisten arkipäivää. Toimialan mainekin on hiljalleen parantunut askel askeleelta. Siitä kuuluu kiitos kaikille meille, jotka olemme ponnistelleet yhteisen hyvän eteen.

 
Meillä on kuitenkin mahdollisuuksia tarjota suomalaisille vielä paljon enemmän. On erittäin tärkeä varmistaa, että pystymme esimerkiksi tulevan roaming-uudistuksen toteutuessa pitämään suomalaiset tyytyväisinä. Toisaalta palvelumme tulee olla yhä selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Se on meidän kaikkien FiComin jäsenyritysten toiminnalle erityisen tärkeätä. Asiakas on valmis maksamaan vain laadukkaista ja hyödyllisistä palveluista.

 
Laajakaistaverkkojen kattavuus ja nopeudet antavat hyvät mahdollisuudet digitalisaation innovoinnille ja kokeiluille. Suomalaiset ovat tietoteknisinä edelläkävijöinä uusien teknologioiden ja käyttötapojen omaksujia, ja sitä olemme yhteisrintamana FiComissa tukeneet. On sitten kyse pilvi- tai IoT-ratkaisuista, laajakaistoista tai viihtymiseen liittyvien palvelujen tarjoamisesta uuden luomisesta on tullut meille intohimo.

 
Samaa henkeä löytyy myös muista suomalaisista organisaatioista, mutta me FiCom-yhteisössä voimme olla vieläkin vahvemmin esimerkkejä uuden luomisesta, kokeilutoiminnasta, yrityksen- ja erehdyksen kautta oppimisesta ja sinnikkyydestä. Tätä periksiantamattomuutta tarvitsee tällä hetkellä koko Suomi.

 
Jotta Suomen uudistuminen toteutuu, liiketoiminnan edellytyksiä ei pidä tarpeettomasti heikentää. Maan hallituksen erinomainen tavoite sääntelyn keventämistä tulee konkretisoida vahvoina toimina, kuten tietoyhteiskuntakaari avaamalla ja sieltä turha sääntely poistamalla. Yksityisille yrityksille on elinehto saada investoinneilleen vastinetta. Ja yksityisten yritysten elintilasta päättävät asiakkaat. Digitalisaation edetessä mikä tahansa liiketoiminta Suomessa kohtaa globaalin kilpailun. Tämän vuoksi on erityisen tärkeätä, että pelisäännöt ovat samat kaikille toimijoille samassa markkinassa.

 
Myös julkisen sektorin tarpeeton tunkeutuminen erityistehtäviensä ulkopuolelle, yksityisille markkinoille tulee välttää. Julkisen sektorin tulisi ennemminkin keskittyä oman digitalisaationsa kiihdyttämiseen. Meillä on jo hyvät esimerkit Kelassa ja verohallinnossa. Samanlaista uudistusjohtamista ja -draivia tarvitaan myös muualla julkishallinnossa. Upeita mahdollisuuksia on paljon. Me Ficomin jäsenet voimme tässä kehityksessä toimia erinomaisena kumppanina.

 

 

 

Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa

Mika_Sarhimaa_mvTeksti: Mika Sarhimaa, toimitusjohtaja, Hewlett Packard Enterprise

Pidimme hyvin menestyneen tietoturvatilaisuuden yhteistyössä Englannin suurlähetystön kanssa. Paikalla oli IT- ja tietoturvajohtoa noin 30 eri yrityksestä. Mieleenpainuvaa tilaisuudessa oli Englannin valtion esityksessä ollut tieto siitä, että heidän kyberturvaan liittynyt panostuksensa oli 860 miljoonaa puntaa. Viimeisten viikojen aikana on lisäksi tehty päätöksiä nostaa panostusta jopa yli miljardiin puntaan (1,3 miljardiin euroon). Maidemme bruttokansantuotteita vertaamalla saisi meidän kansalliseksi kyberturvabudjetiksi noin 115 miljoonaa euroa.

Uhkakuvien arvioinnista on runsaasti erimielisyyttä. Kyberrikollisuuden kooksi arvioidaan jopa 0,5%-0,9% bruttokansantuotteesta, maa- ja tutkimuskohtainen vaihtelu on erittäin suurta. Mainittakoon että huumekauppa edustaa 0,9% globaalista BKT:sta. On myös useita yrityskohtaisia tutkimuksia, joissa yksittäisen tietoturvarikkomuksen keskikustannukseksi yritykselle on arvioitu 4 – 8 miljoonaa euroa. Varma totuus on kuitenkin se että siellä missä liikkuu rahaa, siellä on myös rikollisuutta, ja Internetissä liikkuu yhä enemmän niin valtioiden, yritysten kuin yksityishenkilöidenkin rahaa.

Suomen valtiovallan kyberinvestointeja tarvitaan, ja niitä myös valmistellaan monella eri sektorilla. Tarvittavan tai käytettävissä olevan rahamäärän arvioiminen on vaikeaa, puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Ehdottaisimme pohdittavaksi seuraavat kolme toivetta siitä, miten nämä kybermiljoonat käytetään.

Ensiksi, kyberhankkeiden tavoitteet ja mittarit tulee asettaa siten, että syntyy uutta suorituskykyä. IT-alalla käytetään sanaa kyvykkyys (engl. capability), mutta sotilaat käyttävät termiä suorituskyky (engl. performance). Kyberhankkeen avainsisältö tulee olla nimenomaan uusi suorituskyky. Varat tulee selkeästi rajata kybertarpeisiin, ratkaisemaan joku kuvattu kyberongelma – ei korjaamaan jotain muuta. Kyberinvestoinnin tulee saavuttaa selvä toiminnallinen tavoite, rajaamista tiukan euromääräisesti kannattaa välttää. Vastuullisen johdon tulee rakentaa toimintakyky ennen kriisin osumista omalle kohdalle.

Toiseksi, valtion on ylläpidettävä riittävä hankintojen avoimuus, jotta varmistetaan oikea osaaminen ja pystytään saavuttamaan oikea suorituskyky riittävän ajoissa. Tekniset ja osaamishaasteet yhdistettynä nopeisiin muutoksiin on kyettävä hallitsemaan. Hankintalain sopeuttaminen näihin erillistarpeisiin tulisi tehdä etukäteen, ei markkinaoikeudessa.

Kolmas toiveemme liittyy yhteistyön työkaluihin. Meillä Suomessa on pitkä perinne huoltovarmuuskriittisessä yhteistyössä yritysten ja julkishallinnon kesken. Siitä huolimatta uudet uhkat vaativat meiltäkin uusia työkaluja ja työtapoja. Haluaisimme kansallista pöhinää uhkatietojen jakamisen eli threat sharingin tiimoilla. Yhdysvalloissa asiakkaat ovat perustaneet toimialoittain yhteisöjä, joissa jaetaan rajapintojen tasolla tietoturvatietoja. Katamme kyllä pöydän, jos asiakkaat haluavat tulla HPE:n tiloihin pitämään ensimmäisen uhkatietojen jakamisen kokouksensa.

Keventyvä sääntely ja toimijoiden yhteistyö ovat uudistuksen avaimia

Jussi_8639_220Teksti: Jussi Mäkinen, lakimies, FiCom ry

Digitalisaation mukanaan tuoma murros on läpitunkeva ja ravistelee yhteiskunnan rakenteita. Se aiheuttaa kysymyksiä ja huolta kasvusta, pärjäämisestä, työpaikoista, sivistyksestä.

Digitalisaatio ei ole niinkään vanhuksia ulkoiluttavia robotteja, itsestään ajavia autoja ja tubettajia. Digitalisaatio on ennen kaikkea muutoksia tavoissa tehdä asioita, kuluttaa sisältöjä silloin kun se itselle sopii, olla yhteydessä muihin ja huolehtia itsestä. Digitalisaatio voi olla paperilla tehtaan seinässä nähtävä toimintamalli, joilla tavaran seisottaminen saadaan minimoitua.

Keskeinen kysymys digitalisaatiossa on, miten yritykset ja julkisyhteisö pystyvät mukautumaan uusiin tarpeisiin, uuteen kysyntään ja käyttämään tekniikkaa ja dataa uusien palvelujen kehittämiseen.

Yhdysvalloissa digitalisaatiota on vauhdittanut datan hyödyntämisen osalta maltillinen tietosuojasääntely. Maan sisäistä verkkokauppaa edisti sales tax -järjestelmä, jossa toisesta osavaltiosta verkon yli ostava sai veroedun. Euroopalle keskeinen kysymys on, minkälaiset edellytykset digitaaliseen muutokseen vastaamiseen täällä pystytään luomaan.

Kaikille taattava yhtäläiset kilpailuolosuhteet

Euroopan keino vauhdittaa digitalisaatiota on Digital Single Market -strategia, joka puhutti myös Cable Days -seminaarin paneelikeskustelussa. Strategialla halutaan parantaa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden saantia koko Euroopassa sekä maksimoida digitalouden kasvu.

Digitalisaatioon liittyy kaksi oleellista kehitystekijää, jotka nousivat esiin paneelissakin:

  1. Digitaalisia, verkossa tarjottavia palveluja voi tarjota hyvin moninainen joukko toimijoita, jotka pystyvät välttämään erityissääntelyn ja saavat kilpailuedun verrattuna vakiintuneisiin toimijoihin.
  2. Ilmiöiden säänteleminen. Nopeassa muutoksessa status quon säilyttäminen saattaa olla parempi kuin ryhtyä kehittämään uutta sääntelyä ratkomaan ongelmia, joita kukaan ei osaa ennustaa.

Markkinoilla jo toimivien yritysten sääntely- ja hallinnollista taakkaa on pyrittävä keventämään, jotta vakiintuneet toimijat eivät menetä mahdollisuuksiaan epätasaisiin kilpailuedellytyksiin. Telealalla tämä on keskeinen kysymys paitsi runsaan sääntelyn, myös Viestintäviraston alalta kerättävän rahoituksen vuoksi.

Verkostosta hyötyy jokainen

AV-alan suuri murros ei ole kenellekään epäselvä; on-demand palvelut nostavat osuuttaan, tarjonta lisääntyy merkittävästi ja palvelujen välinen kilpailu lisääntyy. Kilpailua vauhdittaa vielä EU:n tekijänoikeuksien selvittämistä ohjaavien sääntöjen päivittäminen online-aikaan.

Ratkaisu digitalisaation mukanaan tuomaan kilpailuun on tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toimijoiden välistä ymmärrystä kannattaa lisätä ja yhteistyötä tiivistää, jotta saadaan luotua alan eri toimijat yhdistävä arvoverkko. Arvoverkossa yksittäisillä hankkeilla ja aloitteilla on edellytykset kertautua merkittäviksi muutosvoimiksi. Cable Days -paneelin viesti murrosvaiheen sääntelystä oli varsin selvä: paras tapa edistää digitalisaatiota on pidättyä lisäsääntelystä ja antaa markkinan ensin kehittyä.

Cable Days järjestettiin tällä kertaa Korpilammella, jossa vuonna 1977 järjestetty talouspolitiikkaa käsittelevä seminaari loi henkisen pohjan Suomen talouden tarvitsemiin uudistuksiin. Silloin Korpilammen henki auttoi siivittämään Suomen talouden nousuun varsin nopeasti.  Toivottavasti 2010-luvun henki – salliva sääntely ja toimijoiden yhteistyö – pystyvät tekemään saman.